J.O.K. Riippumaton vapaa-ajattelija

Göthe: Erlkönig

Henri Alakylän eilisen "Häirikkö" -blogin innoittamana tuli mieleeni Göthen runo Erlkönig (Keijukuningas), jonka joskus alle viisitoistavuotiaana opettelin ulkoa saksaksi. Runo on kirjoitettu 1782 ja se teki minuun jostain syystä vaikutuksen.

Kirjoitin siitä myöhemmin 80-luvulla oman versioni suomennokseksi, jonka löysin "arkeologisista" arkistoistani tänään.

Suomennokseni oli tehty ennen nettiaikaa, joten minulla ei ollut aavistustakaan, että Otto Manninen oli suomentanut sen jo joskus 1900-luvun ensi vuosikymmeninä. Itse asiassa löysin hänen suomennoksensa vasta nyt netistä.

Otto Mannisen versio on linkin takana:  https://beige06.vuodatus.net/lue/2006/12/keijujen-kuningas 

Itse Göthen runo on alla ja oma suomennokseni sen perässä:

 

Wer reitet so spät durch Nacht und Wind?
Es ist der Vater mit seinem Kind;
Er hat den Knaben wohl in dem Arm,
Er fasst ihn sicher, er hält ihn warm.
 

Mein Sohn, was birgst du so bang dein Gesicht? –
Siehst, Vater, du den Erlkönig nicht?
Den Erlenkönig mit Kron’ und Schweif? –
Mein Sohn, es ist ein Nebelstreif. –
 

„Du liebes Kind, komm, geh mit mir!
Gar schöne Spiele spiel’ ich mit dir;
Manch’ bunte Blumen sind an dem Strand,
Meine Mutter hat manch gülden Gewand.“ –
 

Mein Vater, mein Vater, und hörest du nicht,
Was Erlenkönig mir leise verspricht? –
Sei ruhig, bleibe ruhig, mein Kind;
In dürren Blättern säuselt der Wind. –
 

„Willst, feiner Knabe, du mit mir gehn?
Meine Töchter sollen dich warten schön;
Meine Töchter führen den nächtlichen Reihn
Und wiegen und tanzen und singen dich ein.“ –
 

Mein Vater, mein Vater, und siehst du nicht dort
Erlkönigs Töchter am düstern Ort? –
Mein Sohn, mein Sohn, ich seh’ es genau:
Es scheinen die alten Weiden so grau. –
 

„Ich liebe dich, mich reizt deine schöne Gestalt;
Und bist du nicht willig, so brauch’ ich Gewalt.“ –
Mein Vater, mein Vater, jetzt faßt er mich an!
Erlkönig hat mir ein Leids getan! –
 

Dem Vater grauset’s, er reitet geschwind,
Er hält in Armen das ächzende Kind,
Erreicht den Hof mit Müh’ und Not;
In seinen Armen das Kind war tot.

 

Suomennokseni vuodelta 1987:
 

Ken ratsuin yössä tuulessa laukkaa?
Taatto näin kuljettaa poika raukkaa.
Hän lastaan varmoissa käsissään kantaa,
Näin turvan ja lämmön hälle antaa.


Poikani, miks’  arkana kasvos noin peität?
Isä, keijunko tuon nyt mielestäs heität?
Näetkö kruunua, ruoskaa, kuningaskeijua?
Poikani, taitaa usva ilmassa leijua.


“Rakas lapsi, käy kanssani minun!
Niin hauskat leikit kisaan kanssasi sinun,
Kirjavat kukat koristaa rantaa,
Äitini kultaiset  paulansa antaa.”


Taattoni taattoni, kuuletko sen,
tuon kuningaskeijun lupauksen?
Rauhassa nyt, kyllä korvani kuuli,
kun kuivissa lehdissä suhisee tuuli.


“Tahdotko kaunis lapsi, kerallain tulla?
Jo tyttäret sua oottavat mulla,
Nuo tyttäret loitsevat öisen riemun,
Uneen tuutien, tanssien, laulaen sun.”  


Taattoni taattoni etkö jo nää,
keijutytärtä, metsää niin synkkenevää?
Poikani poikani, toki sen nään,
Nuo pajut kun siintävät hämärään.


“Rakastan sinua, vartes mua hurmaa,
Jos halua et tulla, voin käyttää turmaa.”
Taattoni taattoni, nyt tarttuu hän minuun!
Kuningaskeiju jo murtaa mun luun!  


Isä ratsua kiihdyttää nopeampaan,
Yhä käsissään kantaa voihkivaa lastaan,
Pian pihan saavuttaa sillä erää,
Vaan lapsonen käsissään ei enää herää.

 

Kuten ymmärrettävää, minkään runon kääntäminen ei koskaan tavoita alkuperäistä tunnelmaa täydellisesti.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos pukkamani linkki ei toimi, niin Otto Mannisen suomennokseen pääsee Wikipediasivun;

https://fi.wikipedia.org/wiki/Erlk%C3%B6nig

alalaidassa olevasta linkistä kohdasta "Mannisen Suomennos".

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kaunista! Onkin mielenkiintoista vielä verrata tuota Mannisen käännökseen. Teen sen vasta yön nukuttuani... Voipi sinun olla jopa parempi, jos sen oikein muistan. Teksti ei myöskään ole mikään helppo käännettävä. Onnittelen ja öitä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Nyt virkeänä luettuani molempien käännökset, niin edelleen onnittelen sinua hyvästä käännöksestä, mutta paikoin, vain paikoin Mannisen sanavalinta on parempi.
Eniten särähti korvaani tuo, Taatto, joka tuo mieleeni aina harmaapäisen vanhan Sillanpään Taaton:) Isä kuulostaa kyllä minun korvaan kauniimmalta.

Luin muuten molemmat runot ääneen itselleni ja hyvältä tuntuivat molemmat. Rakastan lukea runoja ääneen, mutta kuulijat ovat harvassa:) Äidilleni, kun hän oli vanha, niin luin hänelle kasetille kymmeniä runoja putkeen ja tämä sinunkin käännöksesi olisi niihin mieluusti kuulunut, jos kohdalle olisi silloin sopivasti osunut.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juu, isä on ehkä parempi, mutta jouduin kompromissoimaan sikäli, että rytmi tuli lähemmäksi alkuperäisversiota pitempää sanaa käytettäessä, kun "taatto" sointuu paremmin vastaamaan sanaa "Vater". Tietysti niin taatossa, isässä kuin Vaterissakin on kuitenkin kaksi tavua kaikissa.

Toisaalta taattokin tarkoittaa vanhastaan samaa kuin isä ja sitä kautta tyyliin tuli myös alkuperäistekstin ajan henkeä. Jos nyt kirjoittaisin uuden version, niin stilisoisin tuota aiempaani joiltain osin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tämäkin on hieman "häirikkö"

Mutta siitä alkuperäisestä runosta käänsin;)

Joka yö surffaa hän läpi likaisen netin
lapsen ja uskon siinä jo menetin
Läppärin edessä vain käsivarsi heiluen työssä
salasanat turvassa hän runkkaa yössä.

Kameransilmän on sulkenyt liinalla peittäen
ei näe muut sanoo kepillistä heittäen.
On kaiken antava netin humu
pois mielestä arkinen ikävän sumu.

Rakas lapsipornoa avaava riemun syli
ihania pelejä, kohta keittää yli.
Salassa pidetty on moni kaunis seksipuisto
niitä suojannut mutsien äkäinen muisto.

Faija faija etkö kuule mutsi tulee...
Mitä Erik ole hiljaa!
Ole rauhassa pentu ei se hiffaa
katseleppa tätä tämä on kliffaa.

No, rakas poikani katsohan tarkkaan
kun vanhana itseäni mä kunnolla parkkaan.
Siskos käy öisin tansseissä kylillä
sinutkin ruokkii sillä kostealla sylillä.

OI, faija mitä oikein duunaat
nettiä turhaan sa multa puunaat
Tiedän poikani itseäni fuskaan
se olisiko parempi työntää pääni äitis puskaan.

Tykkäät vain notkua netissä myöhään yöhön
aamulla vaikea on nousta työhön.
Faija muista välttää myös virusta
en turhaan varoittele ikävästä pirusta.

Sun aika kulkee kuin siivillä pornosivuilla
mitä merkitystä onkaan noiden lasten kivuilla.
On helppoa katsella klippejä kilppien perään
vasta lapsen nuolemaan tattiin herään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Käännä tuo runomittaan saksaksi, niin voit myydä sen St.Paulin Grosse Freiheit -kadun klubin revyyesitykseen yhdeksi ohjelmanumeron käsikirjoitukseksi. Saksassa ymmärrettäisiin kontekstikin selittämättä. ;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olen huono kielissä, mutta hyvä että jossain ymmärrystä löytyy;)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ari, voisit tarjota tätä jollekin räppärille! Yritin sitä itsekin paikoin räpätä omalla huonolla taidollani.. Mutta, mutta siitä voisi tulla ihan hyvä kappale, jos sen ammattitaitoinen musikantti tekisi taidolla ja taiten. Muutaman virkkeen kyllä muuttaisin vähän kiltimmäksi:)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos siitä tulisi räppimenestys, niin tuskin monikaan osaisi sitä Götheen yhdistää. Hämmästys olisi suuri, kun paljastettaisiin, että se on Göthen runosta inspiroitu.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Yritin sitä itsekin paikoin räpätä..."

- Oho! Eipä ole koiraa karvoihin katsomista, jos sanonta tässä yhteydessä sallitaan. Mikä on rap-taiteilijanimesi?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #17

"Eipä ole koiraa karvoihin katsomista"

;)

(Kumpaa viittausta pidät arveluttavampana Kaijasta kirjoittaessasi? Koiraa vai karvoja?)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #18

En halua paloitella tunnettua sanontaa, jonka jokaisella osalla on merkitys kokonaisuudessa - myös "katsomisella".

Sananparsi jota asiayhteydessä oli syytä välttää, on se koirankarvojen negatiivinen vastine "moni kakku päältä kaunis".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

Et sentään harkinnut sanoa: löytää se sokea kanakin jyvän?
Tai vaihtoehtoisesti: paistaa se aurinko risukasaankin?
;)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #20

Jos saisin tilaisuuden kuunnella ja katsella Kaijan rap-show'ta, saattaisin hyvinkin intoutua jonkinlaisen kulttuurikritiikin esittämiseen, kenties sananlaskupohjalta. En usko että toteaisin helmiä heitetyn sioille, mutta kysymykseen voisi tulla vertaus hiomattomaan timanttiin tai vakan alla suotta pidettyyn kynttilään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

Tai sitten toteaisit: suutari pysyköön lestissään ...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #22

Minä en sitten ollut se joka tuon kirjoitti julki!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #22

Kuka ratsulla yössä laukata saa
isä poikaansa näin ratsulla kuljettaa
levollinen ilme kasvoillaan
isä lasta syliinsä painaltaa.

Poikani sulje silmäsi yöltä jos pelottaa
jo kohta aurinko taivaalla helottaa
kuin kuningas isä enkelten seasta nousta voi
leijuen sumussa hallan tyttäret yössä ilkamoi.

Rakas lapsi luota minuun
myös isäsi suku luottaa sinuun.
Kirjo kukkien monien värein kiiltää
kuin äitisi hellä kaipus yötä viiltää.

Faija pidä kiirettä kun minua tuot
pian jo voittaa elämä keijujen suot.
Rauha sielulla hevosen mieli
metsässä rahisee raskaana metsän kieli.

Purista pentu uumalta isääsi kovaa
kauniit tyttäret sinulle myös äitisi povaa.
Jovain antavat tyttäret sulle öisin iloa
huulien tanssin kohi auringon kiloa.

Oi faija etkö sä näe metsää puilta
miten säästät sä poikasi keijuilta simasuilta?
Poikani rakas tietenkin siunaan sinua kaunis
ei pelota myrskyn pilvet tai äkäiset faunis.

Rakasta Sinua olet omaa verta ja nahkaa
nyt mennään kovaa ja pelastut päätä pahkaa.
Pidä faija kovasti kiinni en halua pudota
se syöpä perkele jo kaluaa lapsesi luita.

Orhi laukkaa helvetti henkesi edestä
ohi terkkarin jonon me menemme tästä.
Pian on lekurin lääkkeet suonessa,
mutta lapsi sylissä on jo kuoleman juonessa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #24

Läpi taajaman kaahaa tuo Corolla
- kuka painaa noin kovasti kaasua?
Lapsi sidottu on turvaistuimeen
isä vie häntä terveyskeskukseen

- Janipetteri? Miks kätes kasvoillas on?
- Mua kun häiritsee tuo yksi Pokemon
ja tiedän tuon hahmon, sen riivatun roiston...
- Odotas, kytken Toyotan huurteenpoiston!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #17

Tapasin kerran lentokoneessa mummon, joka kertoi menevänsä esiintymään Malagaan. Pyysin häntä siltä seisomalta meille koneessa oleville räppäämään ja sen hän tekikin kaikkien iloksi.. Sen jälkeen aina joskus olen kokeillut joitakin tekstejä, miten ne suuhuni sopisivat räppäämällä. Mutta aina vain yksin ollessani ihan omaksi ilokseni, sillä tiedän hyvin omat rajoituksen:)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Huomasin, että alkuperäisessä blogipukkauksessani oli Göthen version viimeinen säkeistö jäänyt puuttumaan. Lisäsin sen nyt.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Samaa ihmettelin minäkin, että miksi viimeinen säkeistö puuttuu, mutta ajattelin sen johtuvan taiteilijan vapaudesta, jotta ei jäisi niin surullinen mieli viimeiseksi tunteeksi...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei, kyllä se oli copypeistauksen huti.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Tämä runon haluaisin kuulla", kuten radio-ohjelma aikoinaan otsikoitiin. Keijujen kuningas on yksi läntisen lyriikan perusteoksista pääteltynä pelkästään siitä, että muistan törmänneeni runoon kouluvuosinani. Mutta liittyikö se saksan- vai musiikintuntiin, on kadonnut mielestäni.

Alkuteos ja sille uskolliset käännökset (Manninen, Kuikka) ovat siinä suhteessa yksinkertaista tekstiä, että riimitys on satutettu peräkkäisiin säkeisiin. Se ei tietenkään madalla teoksen laatua! Heppoinen työ ei eläisi vuosisadasta toiseen, eikä inspiroisi yhä uusia lukija- ja kääntäjäpolvia.

Muuten: mistä Reino Helismaa on mahtanut innoittua kirjoittamaan laulunsa "Päivänsäde ja menninkäinen"? En väitä, että Juha Kuikalta, mutta...

"Tahdotko kaunis lapsi, kerallain tulla?
Jo tyttäret sua oottavat mulla,
Nuo tyttäret loitsevat öisen riemun,
Uneen tuutien, tanssien, laulaen sun."

"Ei haittaa vaikka loisteesi mun sokeaksi saa
on pimeässä hyvä asustaa.
Käy kanssani, niin kotiluolaan näytän sulle tien
ja sinut armaakseni vien!"

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinnitit huomiota tuohon riimitystekniikkaan.

Mielestäni kääntäjä ei tee oikeutta klassisen runouden alkuperäiskirjoittajalle, jos ei noudata samanlaista riimitystekniikkaa, sillä se on ehdottomasti oleellinen osa runon rakennetta.

Tommy Taberman käänsi 70-luvun lopulla Hectorin LP-levylle "Ruusuportti" ruotsalaisen viime vuosisadan alussa vaikuttaneen runoilijan Dan Andersonin tuotantoa ja hänellä oli käännöstyössä ilmeisesti periaatteena ollut välttää loppusointuja kuin ruttoa.

Dan Andersonin runous soljui kuitenkin pääsääntöisesti nelirivisissä säkeistöissä, joissa riimit osuivat kohdalleen ensimmäisen ja kolmannen rivin ja sitten toisen ja neljännen rivin kohdalla. Mielestäni nuo Tabermannin käännökset eivät olleet hyviä juuri siksi, että lauseet oli pyritty kääntämään miltei sanasta sanaan, vain tavumääriin huomiota kiinnittäen, eikä riimityksestä piitattu lainkaan.

Hänen oma runoutensa olikin asia erikseen, koska se kuului moderniin genreen. Siinä voivat riimitykset päinvastoin pilata tunnelman välittämistä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Surullinenhan tuo runo on. Tuli mieleen Veljeni Leijonamieli.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Erlkönig on myös sävelletty ainakin seitsemään kertaan. Ylivoimaisesti tunnetuin näistä lauluista on Schubertin opus 1, jota ilman ei meikäläinen olisi ehkä kuullut koko runosta.

Sibelius-Akatemian laulutekstien suomennostietokannasta löytyy neljä muutakin suomennosta, joista osa on mitallisia ja sopinee periaatteessa laulettavaksi Schubertin melodiaan.

http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juu, löytyyhän niitä suomennoksia näköjään useita. Onneksi en ehtinyt tutustua niistä yhteenkään ennen omaa käännöstäni, niin ei tullut turhia rasitteita tai tiedostamattomia vaikutteita.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Olette te kaikki kolme herraa varsinaisia sanantaitureita, joita ei voi kuin ihailla.

Otto Mannisesta on muuten kerrottu, että kun muuan kynämies tarvitsi kerran johonkin lyhyeen tanskankieliseen runo-otteen, jota hän ei itse pystynyt suomentamaan. Hän kääntyi Mannisen puoleen pyytäen apua ja saikin kädenkäänteessä leikinpäiten tehtynä kokonaista kaksitoista erilaista suomennosta.

Sanotaankin Mannisen uhranneen elämänsä parhaat vuodet erimaisten, eriaikaisten ja erilaatuisten kirjailijoiden runoteoksiin kuten mm. Runebergin, Topeliuksen, Heinen, Goethen, Ibsenin ja Homeroksen. Käännöksiä myöskin pidettiin vaativienkin arvostelijoiden mielestä jopa niin hyvinä, että käännökset kilpailivat alkutekstien kanssa lähes samanarvoisina. Todistanee myös erinomaisen vivahdekaan kielitaidon ja herkkyyden puolesta. Siihen harva pystynee?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sä keijujen kuningas missä liet
kun runossa lapsen isältä viet?
Siksi lapset ei enää isiinsä luottaa voi,
kun keijujen kuningas ne isiltä tupakoi.

Kukaan ei lasta saa noin peljättää
että se luottamuksen lapselta seljättää.
Piruako sinä keijujen kunkkuna hillut
parempi että kohta itse Tuonelan hirressä killut.

Pääsihän isä kartanolle ratsain kera lapsen
sinä pentele petit tuon harmaahapsen.
Ei keijujen kuninkaalta muutakaan odottaa voi
kun kunnian kellot ei hänelle koskaan soi.

Hyi häpeä siksi sä keijujen kunkku,
mulle olet sä vain raukka ja runkku.
Minä en lastani sulle koskaan anna,
ei sitä turhaan muijani kanna.

Keijuilla on ilkeä ruhtinas, joka on pelkuria ja rotta.

Tämä runoni on perkeleen totta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Vapise Otto Manninen! Täältä sitä tulee "kilpailijoita", joilla ei pää palele, eikä runosuoni lakkaa toimimasta...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tutustuin joskus lukioaikana erääseen Heinrich Heinen runoon englanninkielisenä versiona. Minua on aina askarruttanut, mitä tämä mahtaa olla alkukielellä:

The German Censors —— —— —— —— ——
—— —— —— —— —— —— —— —— —— ——
—— —— —— —— —— —— —— —— —— ——
—— —— —— —— —— —— —— —— —— ——
—— —— —— —— —— —— —— —— —— ——
—— —— —— —— —— —— —— —— —— ——
—— —— —— —— —— idiots —— ——
—— —— —— —— —— —— —— —— —— ——
—— —— —— —— —— —— —— —— —— ——
—— —— —— —— —— —— —— —— —— ——
—— —— —— —— ——

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuota en tiedä, mutta liittynee Heinen kuuluisaan aforismiin:

„Das war ein Vorspiel nur, dort wo man Bücher verbrennt, verbrennt man auch am Ende Menschen.”

"Missä kirjoja poltetaan, poltetaan ennen pitkää myös ihmisiä"

(Ja tuon sitaatin on lausunut juutalainen Heine noin sata vuotta ennen Hitlerin valtaannousua)

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset